Jaettu Johtajuus

Espoon eteläisissä kirjastoissa (Tapiolan alue, Matinkylä-Olari sekä Espoonlahden alue) on syksyn aikana kokeiltu Jaettua johtajuutta. Tätä jaettua johtajuutta ei pidä sekoittaa Pentti Sydänmaanlakan jo vuonna 2003 peräänkuuluttamaa jaettua johtajuutta:

Asiantuntijoiden johtamisessa on oleellista, että työntekijä on sitoutunut ja motivoitunut sekä kantaa vastuuta työstään. Jaettu johtajuus liittyy juuri tämän varmistamiseen. Sydänmaanlakan mukaan jokaiselle työpaikan jäsenelle tulisi antaa "partnerin" rooli. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että työntekijä saa ottaa johtamisvastuuta esimerkiksi yksittäisissä projekteissa.

Espoolainen johtamiskokeilu on aivan toinen tarina.
Eteläisissä kirjastoissa on kaksi kirjastopalveluiden aluejohtajaa, kolme palvelupäällikköä ja kolme palveluesimiestä. Eteläisissä kirjastoissa on kaksi isoa kirjastoa, joukko keskikokoisia ja pieniä kirjastoja.

Jaetussa johtajuudessa Espoolaisten kirjastojen perinteiset aluerajat hämärtyvät. Ehkäpä tätä voisi tietysti vinkkelistä katsoen nähdä eräänlaisena hallituksen toitottamana kuntien yhdistämisenä.

Missä mennään?

Espoon tapa on vauhti, ainakin kirjastomaailmassa. Me olemme jo tehneet virheet kun muut vasta suunnittelevat. Hyvä niin, sillä ilman tekoja ei voi myöskään saavuttaa mitään. Ja asiakkaiden näkökulmasta Espoolaiset kirjastot ovat saavuttaneet varsin paljon.

Henkilökunnalle johtamisessa on yksi erittäin tärkeä asia: henkilökunna täytyy tietää kuka on se henkilö keneltä kysyä mitäkin. Oli kyse sitten lomista, koulutuksista tms.

Olen osa tätä kokeilua, palveluesimies Tapiolan alueella. Elämme jännittäviä aikoja, voisi sanoa. Positiivisessa ja negatiivisessa mielessä. Jep. Kokemukset ja tuntemukset ovat ristiriitaisia. Esimiehet ovat tottuneita epävarmuuteen, asioita ei voi suunnitella liian pitkällä tähtäimellä, sillä muuttujia on niin paljon, että se olisi turhaa.

Henkilökunnan kannalta asia on aika lailla toinen. Epävarmuus, tai ehkä paremminkin epätietoisuus siitä kuka on esimies, kuka tekee mitäkin ja keneltä saan tukea, on huono juttu. Mutta näin pääsi käymään Tapiolan alueella. Alueen kahdella pienellä satelliitilla, Haukilahdella ja Laajalahdella oli aikaisemmin yhteinen palveluesimies, joka työskenteli molemmissa kirjastoissa (Espoon on vauhdikas, mutta myös liikkuva). Kun hän siirtyi pois alueelta, tilanne oli epäselvä. Kenelle vastuu lähikirjastoista?

Hieman tämän jälkeen käynnistimme kokeilun.

Tähän mennessä opittua

Kokeilun myötä on käynyt selväksi vanha totuus, esimies on olemassa henkilökuntaa varten. Ja henkilökunnalla on oikeus esimieheen. Esimiehen huomioon. Esimiehen tukeen. Esimieheen joka kuuntelee. Eräällä tavalla isoissa kirjastoissa on pakon sanelemana eletty "jaetun johtajuuden" tilassa, mutta kun kirjastot sijaitsevat fyysisesti eri paikoissa, tilanne on paljon hankalampi. Pieniä kirjastoja ei voi verrata ison kirjaston tiimeihin.

Hetkellisesti minusta on tuntunut, kuin oman alueeni pienet kirjastot olisivat avioerolapsia, joilla on uusperhe. Myös johtamisen kannalta tilanne on vähintäänkin haasteellinen. Okei, minä hoidan nämä asiat, sinä hoidat nuo? 

Tässä vaiheessa on kuitenkin liian aikaista sanoa mitään varmaan jaetusta johtajuudesta. Tai sen voi sanoa, että se on oppimista johtamisen eri ulottuvuuksista. Ja se on myös oppimiskokemus ainakin osalle työntekijöistä.