perjantai 26. marraskuuta 2010

Jetimiehen mietteitä, osa 2

Ajatukset alkavat jäsentyä. Tai sitten kuvittelen niin. Mitä ilmeisimmin joistakin tehtävistä ei selviä muutoin kuin kirjoittamalla tyhjänpäiväinen raportti tai selonteko siitä miten asiat ovat. Pahimmilliaan Jetimiehestä siis koulutetaan virkamiestason tekstinvääntäjä, joka tekee vähintään 20 sivuisen, jokseenkin tyhjänpäiväisen selonteon, joka haudataan espoolaiseen ikiroutaan.

Esimerkkinä voisin mainita Projektioppaan. Sen pituus on n. 40 sivua, josta n. 30 sivua on turhaa, mutta taiten tehtyä jargoania. Toinen, vielä kunniakkaampi teos on kaupungin verkkosivujen tarjouspyyntö, jonka pituus on yli 300 sivua.  Ellen väärin muista, kielitoimisto kommentoi vähän aikaa sitten , että esim. lakiteksti on liian vaikeaa, että ne kenelle se on tehty (eli kansa) ei ymmärrä tekstiä.

Ja aikaisemmista opinnoista muistan, että jargonin poisjättäminen on rangaistava teko.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Kirjasto - Lainasto - Tilasto?

Ensin kirjastossa oli kirjoja. Sitten tulivat lehdet, jossain vaiheessa musikkitallenteet ja elokuvatallenteet. Pohdin mitä kaikkea kirjastosta oikein voi lainata ja kysyn sitä Kirjastonhoitajalta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu). Mainio ja maksuton palvelu antaa vastaukseksi mm. seuraavia tuotteita: digiboxi, konsolipeli, erilaisia liikuntavälineitä ja Helsingissä, Pasilan kirjastossa voi lainata ompelukonetta. Tosin sitä ei saa kotiin, mutta sillä voi surrauttaa paikan päällä itselleen vaikka potkuhousut.

Jotkut asiakkaat ovat kaukaa viisaasti kutsuneetkin kirjatoa Lainastoksi, sana joka on jostain syystä ärsyttänyt minua kovasti. Mutta oikeassahan he ovat, enemmän kuin ennen. Ilmeisesti kirjasto tarjoaa sitä mitä veronmaksaja haluaa. Välillä tosin kuulee mutinaa, että kaikenlaista sitä hankitaan, entä ne kirjat? Muistaakseni tosin ainakin yhdessä, liikuntavälineitä lainaavassa kirjastossa välineet olivat liikuntatoimen omaisuutta, joten niihin ei käytetty kirjastomäärärahoja. Kai?
Eli Lainasto on sitten kai ihan sopiva sana?

Nykyisin kirjastoihin halutaan lisää tilaa, olemiseen, kokemiseen ja tekemiseen. Ja mikäs siinä jos asiakkaat sitä haluavat. Veronmaksajat ovat kuitenkin se meidän olemassaolon edellytys. Tilastointi ei vain taida pysyä tässä asiassa perässä. Perinteisesti kirjastotilastot ovat mitanneet lainamääriä, ja auta armias jos ne laskevat! Ja tietysti kävijätilastot ovat myös tärkeitä, mutta pelkkä kävijätilasto ei kerro paljoakaan. Yhdellä käynnillä ehtii tehdä paljon, lukea, silmäillä, kokea ja vain olla jos siltä tuntuu.

Jos kaikilla ei ole tilaa, niin sitten kai kirjasto voi tarjoa tilaa? Olla Tilasto?

Voisinpa melkein väittää, että kirjastolla on merkittävä rooli mielenterveystyön saralla. Kirjasto on paikka myös niitä varten, joilla ei ole omaa kirjaa, ei kirjahyllyä, sohvaa tai edes kattoa. Tällaiselle henkilölle kirjasto on varmasti huomattavasti merkittävämpi paikka kuin hänen antamansa tilastonumero.

Kirjoja vai tilaa?

Mututuntumalla voi sanoa, että tilan määrä suhteessa kirjoihin on kasvanut. Onko nykyaikainen kirjasto sitten Tilasto? Sanat muokkaavat todellisuutta. Toisinaan käy niin, että sanojen alkuperäinen merkitys unohtuu. Google on synonyymi hakukoneelle. Ehkä jossain vaiheessa kirjasto sanana on menettänyt nykyisen merkityksensä? Ja silloin kirjasto on synonyymi.... Mille?

maanantai 22. marraskuuta 2010

Jetimiehen mietteitä

Suoritan Johtamisen erikoisammattitutkintoa (JET) ja meitä kehoitettiin pitämään osaamispäiväkirjaa. Minusta tekstiasiakirjan tekeminen ja lähettäminen tuntui ehkä hieman vanhanaikaiselta (ei niin että en olisi toisinaan hyvinkin vanhanaikainen), joten päätin, että voisi aivan yhtä hyvin tehdä itselleni blogin ja käyttää sitä myös tähän tarkoitukseen. Alun merkinnät ovat vähän vanhempia muistiinpanoja.

9.11.2010
Omniassa ohjaajani kanssa. Teimme Hopsia. Nyt ehkä alkaa tuntua, että opiskelu alkaa. Hmm. Omnia toiminta ei ole vielä ainakaan vakuuttanut minua. Huomenna on luento: Strateginen johtaminen. Minusta se kuulostaa mielenkiintoiselta. Tuntuu että usein strategia on vähän hakusessaan, tai ehkä ongelma on siinä, että me emme ole osanneet viedä sitä oikealla tavalla henkilökunnalle. Usein se jää liian etäiseksi normaalista työstä.

10.11.2010
Mielenkiintoinen päivä. Hyvä luennoitsija. Oliko minulla liian isot odotukset, sillä olen loppujen lopuksi hieman pettynyt. Vika saattaa kyllä olla opiskelutovereissa, hei eivät ole kovinkaan innostuneita strategiasta. Liekö jäänyt liian etäiseksi?

18.11.2010
Strategiapäivä II.
Puuduttava päivä. Oli lähinnä kalvosulkeiset, eikä oikein tunnuttu pääsevän asiaan. Turhauttavaa.

22.11.2010 Luon blogin koska a) facebook ei salli kirjoittaa tarpeeksi laajoja tekstejä,  b) tämä voisi olla oiva väline ammatilliseen keskusteluun, c) tämä voi olla hyvä väline oppimispäiväkirjan pitämiseen.

Sellaista mukavaa paniikkikutinaa. I osan 1. kohta: Toimintaympäristön kehityksen seuraaminen ja nykytilan arviointi. En oikein tiedä miten minä tuon teen... Kirjoitan raportin, mistä? Pistän vain paperille mietteitä millaisen näen nykytilan ja miten havaitsen meneillään olevan kehityksen?