Ajanhallinta on myös suhteellista. Meillä kaikilla ei ole aivan yhtäläisiä mahdollisuuksia oman työajan hallintaan. Esimiehillä on usein suurempi mahdollisuus työajan hallintaan kuin tavallisilla duunareilla. Ainakin hetkittäin. Ja se on tietynlainen etu, joka tulee vastuun kylkiäisenä. Usein tämä tiettyjä vapauksia tuova vastuu kuitenkin venyttää työhön käytettyä aikaa kuin kuminauha.
Itselläni suurin työkokemus on asiakaspalvelualalta. Siinä suhteellisuus on melkoista. Mitä enemmän henkilön fyysinen olemus on sidottu tietyn määrätyn aikajanan sisällä tapahtuvaan asiakaspalveluun, sitä vaikeampaa tällaisen henkilön on ottaa aikaa.
Totuus on se, että toiset meistä voivat ottaa aikaa, toisten täytyy pyytää sitä.