Miten tulen saa syttymään?

Pyörän keksiminen ei sinänä ole niin vaikeaa näinä aikona. Tuntuu että ideoita syntyy enemmän, vaikka

joskus vähemmän Mutta sen homman liikkeelle laittaminen on usein se kaikkein vaikein juttu. Usein tuntuu olevan niin, että ajatellaan että mitä isompi organisaatio, sitä helpompi asioita on toteuttaa. Periaatteessa se voikin olla niin, mutta iso koko vaatii (kun kyseessä on asiakaspalveluun tarkoitettu tila) enemmän ihmisiä asiakkaita varten. Tai vaikka näin ei olisikaan, oma kokemukseni on, että Tekijöiden (tyypit jotka saavat asioita aikaiseksi) määrä on suhteellisen vakio. 

Siinä se on

Okei, meillä on idea. Suorastaan maailman paras idea. Jes. Mutta kun se pitäisi toteuttaa, tulee helposti kompastus. Idea ei etene käytännöksi ellei joku tartu siihen ja ala toteuttaa sitä. Itsehän kaikkea ei tarvitse tehdä, mutta jonkun pitää olla se joka kantaa liekkiä eteenpäin, valaisee muiden kasvoja ja tarjoaa soihtua muidenkin kannettavaksi. Jos soihtu täytyy aina ottaa komerosta esille, niin soihdunkantaja on enemmän kuin tarpeellinen, koska liekki ei ole vielä valaissut kaikkien tietoisuutta.

Ilman tätä soihdunkantajaa valo jää komeroon ja unohtuu. Liekki sammuu ja jäljelle jää hämmennys. Mitä tapahtui? Sehän oli niin hyvä idea...

Asenne ratkaisee

Työ kuin työ

Ihan mitä tahansa duunia voi tehdä huonosti tai hyvin. Se mikä ratkaisee, on asenne. Kun muutamia kertoja asioi jonkun asiakaspalvelijan kanssa, oppii aika nopeasti tuntemaan minkälainen kokemus on tiedossa. Itse välttelen tiettyjä kasvoja, siirryn vaikka toiseen jonoon, jos tiedän etten pidä siitä miten homma toimii. Tai pahemmassa tapauksessa siirryn käyttämään toista kauppaa.

Ja taas joihinkin kassoihin sitä vaikka jonottaa, kun tietää että kokemus on miellyttävä. Nykyään olen ihan fiiliksissä nähdessäni pari Metrolehden jakajaa. Toinen on maahanmuuttaja, jolla ei ilmeisesti ole kovinkaan hyvä suomen kieli, mutta hymy ja Ole hyvä, ovat aina tarjolla. Toinen taas on melkein rasittavuuteen asti höpöttävä miekkonen, joka kyselee kuulumisia, toivottavaa hyvää matkaa, päivittelee maaillman menoa jne.

Yhteistä heille on lostava asenne huolimatta siitä, että duuni ei ole kummoista, eikä palkka arvatenkaan ainakaan. Ilmaislehden jaonkin voi tehdä niin monella tapaa. Hymy ja hyvä asenne, siitä on hyvä asiakaspalvelu tehty.