Jetimiehen mietteitä 15

Syksyn aikana on useampaan kertaan tullut ilmi oman organisaationi jäykkyys suhteessa etätyöhön, tai nomadiin työskentelyyn. Nomadi työsketely (termi jonka opin kollegaltani): työskentely paikasta riippumatta.

Julkisella puolella työskenteville suurimmat esteet täysipainoiseen etätyöhön taitavat olla rakenteellisia: vaikeus päästä tarvittaviin tietoihin ja dokumentteihin.

Muutos

Muutos: mitä se voi olla?

- projekti
- prosessi
- kehitys
- taantumus
- kriisi
- oppiminen
- evoluutio
- metamorfoosi (toukasta perhoseksi)
- kuolema
- tervehtyminen


Minä näen sen usein metamorfoosina.

Facebook työvälineenä

Sosiaalinen media (some) on täällä, ja mitä ilmeisimmin pysyvästi. Ja ehkä se on järkevintä mitä internet on muassaan tuonut. Tietysti sieltä löytyy wikipedia yms. tietoa, matkojen tilaaminen ja laskujen maksaminen,  ovat upeita asioita, mutta some on tuonut ihmiset toisiaan lähemmäksi. Tämä on puhtaasti minun näkemykseni, ilman minkäänlaista tieteellistä kehystä (minä ja tieteellisyys... no melko mahdoton yhtälö).

Itse käytän Facebookia jonkinlaisena työvälineenä. Se on hyvä väline kun haluaa keskustella työn sisöllöstä, tekemisestä ja tavoista. Tietysti joitakin reunaehtoja on hyvä muistaa: ellei asia kestä päivänvaloa, sitä ei tulisi käsitellä Facebookissa.

Eniten minua huolestuttaa se, että ammatillinen keskustelu siirtyy Someen, jolloin kaikki eivät pysy mukana. Siellä käydään mielestäni erittäin hyvää keskustelua, josta toiset jäävät ulkopuolelle.
Pitäisikö Facebookin olla pakollinen, kuten sähköposti?

Jetimiehen mietteitä 14

Usein johtamisesta puhuttaessa puhutaan vain ja ainoastaan johtamisesta, mutta alaistaidot jäävät kokonaan huomiotta. Oikeastaan alaistaidot tuntuvat olevan jollain tavalla tabu. Tai ei kai niinkään, että itse asia, vaan sana. Me suomalaiset olemme kai sillä tavalla yliylpeitä, että sanassa alainen on heti negatiivinen kaiku. Samoin sanassa palvelija, vaikka palveluammateissa ollaan asiakkaan palvelijoita.
Ehkä vika on pelkästään sanassa. Alaistaitojen sijasta voisi ehkä puhua yhteistyötaidoista, vaikka ehkä tämä on pelkkää semantiikkaa, sillä siinä ei kai pitäisi olla mitään vikaa, että suhteen painoarvot tulevat sanasta esille. Jos hienovaraisuuden nimissä esimies ja alainen termit jätetään pois, tulee eteen kuitenkin ongelmia.
Ja loppujen lopuksi alainen joka tapauksessa kaipaa esimiestään johtamaan, viimeistään siinä vaiheessa kun asiat eivät toimi.

Suhteellisen monia johtamista käsitteleviä luentoja/seminaareja käyneenä usein nousee esille yksi yhteinen piirre: moni johtaja toteaa, että muuten hyvä koulutus, mutta olisivatpa ne minun alaiseni käyneet tämän saman.

Johtaminen ei ole erillään johdettavista. Ilman toista ei ole toista, mutta useimmiten asia mielletään niin, että johtaja hoitaa asian kuin asian kuntoon. Mutta harvemmin asioiden hoitaminen onnistuu yksin.

Tampereen yliopiston sivuilla on mielenkiintoinen alaistaitoja käsittelevä jutu.

Alaistaidot - Hyviä yhteistyötaitoja, vastuun ottamista ja aktiivisuutta

http://www.uta.fi/laitokset/kkk/synergos/projektit/tyhy/alaistaidot1.php