Hierarkia alas - ja sitten ylös

Espoolaisissa kirjastoissa on varsin pitkään ollut hyvin matala hierarkia, mikä on laskenut ja laskenut vuosien saatossa. Mahtavuutta, suorastaan, sanon minä. Itse olen aina kokenut, että on statukseni ollut mikä tahansa, olen voinut ja saanut mahdollisuuden tehdä mitä moninaisempia töitä.

Matalassa hierarkiassa on se hyvä puoli, että siitä hyötyvät sekä se joka on ravintoketjun alapäässä että yläpäässä. Toinen saa kokemusta ja toinen, toivottavasti, oppii opettaessaa toista. Hyväksi puoleksi voi laskea myös sen, että toimintatavat saavat mahdollisuuden uusiutua, sillä tuoreilla silmillä, kuuluvat sitten kenen päähän tahansa, on mahdollisuus nähdä selkeämmin. Ja jokin aika sitten luin artikkelin siitä, kuinka asiantuntijat tekevät vähintäänkin yhtä paljon virheitä kuin muut, sillä heillä on niin suuri luottamus omiin kykyihinsä, että virheen mahdollisuutta ei voi edes epäillä.

Hierarkia sen kuin laskee, ja hyvä niin, mutta olen huomaavinani uuden pohjakastin. Kuulostaapa ikävältä. Sitähän se on.

Miksi?

Uusi pohjakasti ovat harjoittelijat, työllistetyt, ynnä muut lyhytaikaiset, joita kirjastot joutuvat käyttämään entistä enemmän. Ainakin Espoossa tämä on nouseva trendi. Syy tähän on lisääntynyt työmäärä. Verkkopalvelut ja sitä kautta sisällöntuotanto vaativat tekijöitä. Itse pidän sisällöntuotannosta, mutta minusta se ei ole kirjaston tehtävä.   Jotenkin ei vaan tunnu siltä, mutta maailma muuttuu. Eihän siinä mitää, hyvä vain, että kirjastoammattilaiset saavat mahdollisuuden tehdä lisää mielenkiintoista työtä.

Kuinka järkevää meidän on sitten kouluttaa kirjastoammattilaisista sisällöntuottajia? Esim. Videotuotantoa? Itse harrastan videoiden tekemistä ja tiedän, että se on aika hidasta hommaa. Kirja-arvostelut ovat sinänsä helppo, hyvä ja kenties tarpeellinen lisä, varsinkin kun esim. vinkkaajat lukevat jo paljon, joten eikun vääntämään arviota. Vaan ei sekään niin helppoa ole. Hyvän tekstin vääntäminen vaatii keskittymistä ja jonkin verran aikaakin. Sitä paitsi verkosta löytyy jo ennestää hyviä arvostelusivuja, esim. Kiiltomadosta.

Huonoa tässä on se, että kaikki uudet tehtävät (unohtui mainita asiakasopastusten hurja kasvu ja kirjastojen syliin kaatunut nuorisotyö. Totta kai  nuorista pitää koppi ottaa, mutta itse lähtisin taistelemaan nuorisitoimen kanssa, että hei, hoitakaa hommanne) tulevat vanhan työn lisäksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suht iisit hommat, kuten hyllytys ja asiakaspalvelu eivät enää ole niin hirveän tärkeitä. Jos hinnasta sovitaan, niin hyllytys voitaisiin ulkoistaa.

Ai niin, ja aineistovalintaakin pitäisi jossain välissä tehdä. Ja nykyään kirjoja, elokuvia ja musiikkia julkaistaan  melkoiset määrät.

Työtä, työtä työtä.

Siis ongelmana tuntuu olevan lisääntynyt työmäärä. Henkilökunta ei yksinkertaisesti riitä kaiken tekemiseen, eikä kaupungin varat. Halvemmaksi tulevat kaikenlaiset lyhytaikaiset, joissa on paljon hyviä tyyppejä, muutama huono. Ikävää tässä on se, että harvemmin nämä 2-6 kuukauden pestillä olevat pääsevät tai ehtivät tekemään muuta kuin sitä yhtä ja samaa...