Ehkä vika on pelkästään sanassa. Alaistaitojen sijasta voisi ehkä puhua yhteistyötaidoista, vaikka ehkä tämä on pelkkää semantiikkaa, sillä siinä ei kai pitäisi olla mitään vikaa, että suhteen painoarvot tulevat sanasta esille. Jos hienovaraisuuden nimissä esimies ja alainen termit jätetään pois, tulee eteen kuitenkin ongelmia.
Ja loppujen lopuksi alainen joka tapauksessa kaipaa esimiestään johtamaan, viimeistään siinä vaiheessa kun asiat eivät toimi.
Suhteellisen monia johtamista käsitteleviä luentoja/seminaareja käyneenä usein nousee esille yksi yhteinen piirre: moni johtaja toteaa, että muuten hyvä koulutus, mutta olisivatpa ne minun alaiseni käyneet tämän saman.
Johtaminen ei ole erillään johdettavista. Ilman toista ei ole toista, mutta useimmiten asia mielletään niin, että johtaja hoitaa asian kuin asian kuntoon. Mutta harvemmin asioiden hoitaminen onnistuu yksin.
Tampereen yliopiston sivuilla on mielenkiintoinen alaistaitoja käsittelevä jutu.
Paras tilanne lienee kun alainen johtaa esimiestään ja esimies alaistaan. Ja kun toiminnan tarkoitus on molemmilla riittävän samansuuntainen.
VastaaPoistaKyllä vastuu on enemmän pomolla. Ja pomo onnistuu työssään kun saa alaiset toimimaan yhdessä; ei pomo voi välttää vastuutaan alaistaidottomilla alaisilla. On pomon työ hoitaa taidot tarvittavalle tasolle.
niin, siis unohtui se että mukavaa kun opinnot etenevät,vaikka työlästähän se oppiminen (tai raportointi) on. Hyvää oppimissyksyä vaan opiskelijaMikko
VastaaPoistaKiitos Hilkka! No ei se niin työlästä ole, minä vain olen laiska. Mutta kyllä tässä alkaa valmista tulla :)
VastaaPoista